Korallisaarella tuulee

Pahoittelen taas kun tämä yoen viihdekanava on ollut hiljaisella - mutta on ollut niin paljon kaikkea viihdykettä ja häppöningiä ettei oikeasti ole ehtinyt istumaan koneen ääressä. Töissäkin on - sen vähän ajan mitä on ehtinyt olemaan - yrittänyt ihan tehdä töitäkin, ja sen lisäksi pitäis säätää labran veppisivui ja varailla hotelleja syksyn konferenssiin ja kaikkee.

Tiivistelmää: yhtenä iltana kotiini tupsahti paikallinen shamaanipoika, kertoi että sattumalta asun paikassa jonka vieressä konfergoituu suuri määrä jotain voimalinjoja ja läheisellä kukkulalla on energiavortexi, ja että hänen työnään on tutkia vanhoja kirjoituksia ja ottaa selvää muinaisista Miyagi-saaren jumaltenpalvontarituaaleista. Edit: shamaanin nimi oli “Tora” (”tiikeri”), ja se toi mukanaan kassillisen okinawalaista Orion-kaljaa. Orion on saanut nimensä Orionin tähtikuviosta, erityisesti niistä kolmesta tähdestä siinä vyöllä; ja kuulemma Henza-Miyagi-Ikei -saarijono, jolla asun, vastaa niitä kolmea tähteä. Aikoinaan nämä olivat tosi voimakkaan spiritualistia paikkoja, mutta Henza ja Ikei on nyt ihmisen toimesta myllätty pilalla - mutta onneksi Miyagi-saareni on kokonaan unohdettu. Metsissä ja vuorilla asuu kuulemma tosi paljon Kijimunaa-henkiolentoja. Kijimunaa:lla on punainen tukka, se tykkää kalansilmistä ja inhoaa piereskeleviä ihmisiä. Tora sanoi että jos tapaan Kijimunaan niin on parasta ystävystyä sen kanssa. Ei mitenkään hämmästyttävästi olen kuullut paikallisten ihmisten käyttävän ko. sanaa mua ihmetellessään…

Toisena päivänä oli trancebileet kotibiitsillä ja seuraavana aamunakin samalla kun aurinko pimeni.

Jonain muuna iltana kun soittelin kuistillani sanshinia portista kompuroi sisään ukko joka kuulemma oli rakentanut taloni kuistin, ja ylipäätään taloni on hänen mummonsa talo.

Vielä kolmantena iltana ananaskojun masa esitteli huiman auringonlaskubiitsin jonne päästäksemme jouduimme kahlaamaan vyötäisiin asti olevassa kristallinkirkkaassa vedessä kameroita ja tripodeja pään yläpuolella kannatellen, välillä kiivettiin kivikossakin mutta kyllä siellä vedessä sitten kelpasi kelluskella.

Kolme kivaa miestäkin on ollut elämääni piristyttämässä, vaikka piti vähän uusia lakanoita ostaa ja toisinaan porukan liikuttelun suhteen syntyi logistisia ongelmia, erityisesti kun pikkumaasturini vaihdelaatikon öljysysteemi alkoi vuotaa ja se piti viedä huoltoon. Harmistusta hiukan vähensi se, että korjaajasetä voivotteli kovasti ja antoi mitään kyselemättä toisen auton avaimet käteen, “koita pärjää tolla sen aikaa”.

Sty sai sen verran aikaansaannosta potkittua allekirjoittaneeseen että takapihan viidakolta raivattuun tilaan on kuokittu pari sievää kasvispenkkiä, ja rakennettu porkkanoiden suojaksi aivan sairaan hieno bambu/ruokokatos. Porkkanoiden, retiisien ja kukkakaalien idut näkyvät jo… woot!

On surffattu, snorklattu, kärvennetty rannoilla ja ammuttu ilotulitteita satamassa. Huomenna kuitenkin vasta alkaa varsinainen kesäloma kun ohjelmassa on matka Zamamille sukeltamaan.